Pro Fide
PRO FIDE:
Leevi Helo: kosketinsoittimet, taustalaulu, kitara ja muut lyömäsoittimet
Jukka Ikonen: kitara ja taustalaulu
Heikki Kärhä: laulu ja kitara
Jukka Niemelä: rummut, symbaalit ja muut lyömäsoittimet
Petri Repo: basso, taustalaulu ja mandoliini
VIERAILEVAT SOITTAJAT:
Jenni Naarajärvi: viulu
Hanna Repo: viulu
Janne Ahvenainen: alttoviulu
Maija Juuti: sello
Kappaleet
- Mahdollisuus 3:34
säv. Leevi Helo, san. Leevi Helo ja Laura Ilomäki - Piilossa 3:09
säv. ja san. Leevi Helo - Pelko 4:23
säv. ja san. Leevi Helo - Pieni paha sydän 3:43
säv. ja san. Leevi Helo - Ankkurin köysi 3:51
säv. ja san. E. Ainesmaa - Kukkaro 3:41
säv. Leevi Helo, san. Jukka Ikonen - Elämän kahleet 2:52
säv. ja san. Leevi Helo - Kallista 4:31
säv. Leevi Helo, san. Jukka Ikonen - Jos 3:25
säv. ja san. Leevi Helo - Kaikki tämä 3:56
säv. ja san. E. Ainesmaa - Koditon 3:38
säv. ja san. Edwin Engelsvuo - Tarina 4:46
säv. ja san. Leevi Helo - Unissakävelijä 3:16
säv. ja san. Leevi Helo - Merkki 4:35
säv. ja san. Leevi Helo
Sanat
Mahdollisuus
koivusta syksyn tullen
kaikki lehdet putoaa
myös maailmasta
kaikki kaunis katoaa
pilvet peittää taivaan
kuu ja tähdet himmenee
ihmisen sydän
ilman rakkautta kylmenee
vielä valo loistaa
se kaiken kauniiksi saa
tuuli lintujen äänet toistaa
vielä mahdollisuus annetaan
pilvien takaa valo heijastuu
maasta varjot pakenee
Sanastasi risti nousee
joka siihen katsoo, pelastuu
kiitollinen sydän
puoleesi ojentuu
nimestäsi saan voiman elää
taas puihin lehdet avautuu
Piilossa
oletko koskaan halunnut
vajota maan alle
vetää peiton korvillesi
hautautua pimeään
verhot eteen ikkunan
ei valo läpi pääse
pitäytyä piilossa
turvassa katseilta
pimeään huoneeseen
valo viiltää jakauksen
päähäsi peiton alle
paljastaen tilanteen
voit mielestäsi olla
kateissa kaikelta
et missään kuitenkaan
ole Jumalalta kadoksissa
Jeesus näkee sydämeen
tuntee tietää tarkalleen
kutsuu sinua tulemaan
tänään alkamaan uudestaan
Pelko
oletko jo liian kaukana
pöydälleni kadonnut?
Sinut ehdinkö hukata
vaikka en vielä tuntenut
olin Sinusta kuullut
hyvä Paimen ihmisten
puolestani kuollut
en sitä uskonut vaikka tiesin sen
Sinä pysäytit minut
pelkooni pakenin
rakkautesi syvyyden
näytit minulle kun lankesin
en tahtonut
omastani luopua
otit minut kiinni, sanoit:
tule ja seuraa Minua
kutsusi ohitin
keskellä kaiken kuitenkin
lohdutustasi kaipasin
minä ihmettelen mikä on ihminen
että häntä muistat
silti ihmettelen mikä on ihminen
Kotiin tahdot kadonneen
Pieni paha sydän
löysin sisältäni pienen
pahan sydämen
itsekkyyden
ylpeyden siemenen
on minulla mieli musta
täynnä luopumusta
kuinka voisinkaan
Sinua rakastaa
en ole valmis kuolemaan
pahuuttani sovittamaan
tiedän vääryyden
ansaitsen rangaistuksen
syyllisyyden raskas lasti
on vaivannut siitä asti
kun sain kuulla oikeudesta
joka minutkin kerran kohtaa
en ole valmis kuolemaan
pahuuttani sovittamaan
tiedän vääryyden
ansaitsen rangaistuksen
mutta Sinä teit sen jo!
Ankkurin köysi
Minä pidän ankkurin köydestä kiinni
väsyneenä tartun uudelleen
vajoan surullisiin tunnelmiini
köyden päätä näen sateen huuhdelleen
En näe näillä silmilläni muuta
kuin köyden pään niin mustuneen
toinen pää on kauempana kuuta
takana tähtisumun huurtuneen
Ei kaikki tähän jää
vielä nousee kurjan pää
vielä kuulen äänen hyvän
näen tyrskyjen tyyntyvän
Minua odotetaan
minua odotetaan
On niin nöyryyttävää nähdä tulvan
vievän paljon turhaa mukanaan
silti jotain jää
kallion oikean se aari aarilta paljastaa
Sille rakennan käsin likaantunein
köyden sidoit sydämeen
ei se irti pääse se katkea ei
se on ainut toivo langenneen
Ei kaikki tähän jää
vielä nousee kurjan pää
vielä kuulen äänen hyvän
näen tyrskyjen tyyntyvän
Minua odotetaan
minua odotetaan
sinua odotetaan
Kukkaro
sataa ajat menemään
se mieltä hetken keventää
kaipaatko sinne minne autosi vie
kajoon ilta-auringon
vaikka saisit rahaa
ei onni siitä levene
ajat hienolla autolla
se vähän merkitsee perheelle
saavuttamaton
on onni elämän helpon
saavuttamaton
on onni elämän helpon
saavuttamaton
– joka elää välissä kukkaron
kahleita jalkoihin
laittaa helppo elämä
vaikeuksien keskellä
on helppo pitää kuorma keveänä
saavuttamaton…
mistä sen rikkauden saa
ei kai mistään sä luulet vaan
armo on aurinko ja aarre
rikkaus jää rajan taakse
saavuttamaton…
Elämän kahleet
ei se mitään
kai sitä joskus itkee virheitään
ei kai haittaa
kun tyhmyydestä sakotetaan
liian usein
pää on syypää ja ruumis kärsii
uudestaan ja uudestaan joku kulkee mustissaan
matalaan sukeltaa
murheet on sinne helppo hukuttaa
ojasta allikkoon
kaikin voimin tavoittaa
askel kerrallaan
vajoaa jalan alta maa
vankina kahleissa ei pysty itseään auttamaan
keskimmäisen ristin mies
maksoit kalliisti
annoit itsesi lunnaiksi
maksettuna velka suurin
tie auki taivaaseen
mikset tarttuisi Vapauteen?
Kallista
on niin hauska matkustaa
ilman määränpäätä kulkea vaan
olen kuullut etsijä palkitaan
en kai osaa löytää – mä etsin vaan
kallista ostaa
kallista hankkia
rahat ei riitä
se on mahdotonta
mä en ymmärrä
ei viisaatkaan
ne ei osaa neuvoa
mistä sen saa
en ilmaiseksi ota
jos annetaan
oikeuden mukaanhan
kaikki maksetaan
kallista ostaa
kallista hankkia
rahat ei riitä
se on mahdotonta
ilmainen on halpa
olen luullut niin
kuuluuko tääkin
niihin valheisiin
mutta hauska on kulkea
hauska matkustaa
ilman määränpäätä
kulkea vaan
kallista ostaa…
Jos
jos olisin hiljaa aivan
puhumatta laisinkaan
suurella persoonalla
saisinko sut muuttumaan
jos tilaisuuden tullen
muurin lailla vaikenen
mykkäkoulun opettajana
tai jotenkin kieroillen
Sana satuttaa, ajaa umpikujaan
Sana paljastaa, omat yritykset katoaa
sinut riisutaan itsestäsi luopumaan
Sana opettaa Totuuteen luottamaan
jos vielä hetken pienen
saisin loistaa lavalla
ottaisitko siitä kiinni
tavalla tai toisella
Kaikki tämä
Kaikki tämä samea vesi
joka saartaa minua
tämä etsiminen kipeä ja vaikea
Koko tämä etäisyys
ihmisestä toiseen
sydän lyö kaipaa taas
Tuuli vie meitä paikasta toiseen
maasta maahan
saarelta saarelle
mikä on totuus
En sano sitä ääneen
ettei minuakin jätetä
sinne mitä eniten pelkään – yksin
kaikki sitä piilottaa
eri verhojen varjoon
sitä ettei turha riitä
Puhutaan puhutaan
ja väistellään
nämä vaatteet suojelee
silti tiedän
minä näen nyt enemmän
sieluntaulu etsii tekijää
Koditon
Saat tulla surusi kanssa
saat tuoda ilosikin
Saat olla rikki ja arka
saat olla sokeakin
Saat tulla väärältä tieltä
saat tulla ontuen
kun huusit kipuja sieltä
Hän tiesi jokaisen
On jo myöhä
on jo hämärää
Tule, jää
Saat tuoda pimeän mielen
ja kivisydämen
valheellisen kielen
ja sielun syntisen
On vielä talossa tilaa
kirjassa nimesi on
Saat tulla, olla ja elää
et olekaan koditon
On jo myöhä
on jo hämärää
Tule, jää
Tarina
virsi kaunis kaikuu
kiviseinät kuulee sen
hän astuu tyhjään saliin
täyttää penkin viimeisen
nuorukainen
ei vielä aikuinen
syvyyteen sukeltaa
ajatuksiinsa hukkuen
liian monta kertaa
joutui pettymään
yksin väsyi
puhaltamaan kipinään
hän kaipaa jotain parempaa
piilopaikkaa maailmastaan
luottaen
Luojansa lupaukseen:
“joka luokseen tulee
en heitä pimeyteen”
nuorukainen
ei vielä aikuinen
alttarille polvistuu
Jeesukseen turvaten
pyyhkii poskeltaan
ilonkyyneleen
on Paimen löytänyt
yhden kadonneen
hän kaipaa toiseen maailmaan
taivaaseen, varjojen taa
Unissakävelijä
on ilta tullut taas
käyn nukkumaan
kun käteni ristin
niin muistan rukoilla
asiat jotka erottaa
minut massasta
uskon Jeesukseen
ja kävelen unissa
vaikka en näe näkyjä
enkä kuule outoja ääniä
tiedän sen: Jeesus tulee takaisin
toisia se ahdistaa
kun paha palkitaan
ansionsa mukaan
sille maksetaan
voin lohduttaa
sinua jos pelottaa
voit Hänet oppia
tuntemaan
vaikka en näe näkyjä
enkä kuule outoja ääniä
tiedän: kanssa Jeesuksen
pääsee taivaaseen
Merkki
et sääliä saanut
Sinua vain pilkattiin
halveksittuna häpeään
yksin jäit kärsimään
elävältä puuhun
alastomana naulattiin
syytön verta vuotaen
Sinut piikeillä kruunattiin
Sinun haavojesi tähden
saan oikeuden elämään
oman tunnon rauhan
tyynyn johon painaa pään
synnin rangaistukseen
me saimme sijaisen
ristille hylättynä
merkiksi rakkauden
Sinun haavojesi tähden
saan oikeuden elämään
oman tunnon rauhan
tyynyn johon painaa pään
Pro Fide
PRO FIDE:
Leevi Helo: kosketinsoittimet, taustalaulu, kitara ja muut lyömäsoittimet
Jukka Ikonen: kitara ja taustalaulu
Heikki Kärhä: laulu ja kitara
Jukka Niemelä: rummut, symbaalit ja muut lyömäsoittimet
Petri Repo: basso, taustalaulu ja mandoliini
VIERAILEVAT SOITTAJAT:
Jenni Naarajärvi: viulu
Hanna Repo: viulu
Janne Ahvenainen: alttoviulu
Maija Juuti: sello