Live - Encore-painos

Sanat

Autat kestämään

Autat kestämään tämän päivän
annat voimaa huomiseen
Kun tulevaisuuden varjo
hiipii eteiseen

Sinä lohdutat surevaa
autat jaloilleen kaatuneen
Armolla elämän sanoilla
vapautat langenneen

Maailman matkaajan haavat
parannat langoilla rakkauden

Auta ymmärtämään
armosi syvyyttä
Ristin pelastavaa voimaa
ja Jumalan hyvyyttä

Tartut kiinni pakenevaan
Saat korvat kuulemaan
Olet tehnyt kaiken valmiiksi
Saat hullunkin uskomaan

Hallelujaa laulamaan
Ei syntinen haavojaan
muista kun sinulta anteeksi
kaiken menneen saa

Mua Jeesus kutsuu

Mua Jeesus kutsuu, mä häntä seuraan
en käänny tieltään milloinkaan

Omaiset ystävät, mut vaikka hylkäis
en käänny tieltään milloinkaan

Ristini otan maailma jääköön
en käänny tieltään milloinkaan

Kun Jeesus saapuu mä kotiin lähden
en käänny tieltään milloinkaan

Jos mieles on tyyni

Jos mieles on tyyni, kuin keväinen sää
on helppo sinun silloin kitaraasi virittää
ja laulaa se laulu, luojaasi ylistää
kiittää häntä siitä, että saat elää

Jos sun sydämes huokaa ja et unta saa
ja sun onnesi on palasina pitkin maailmaa
hän sun vierelläs kulkee vaik’ et
huomaisikaan
voit luottaa lupaukseen
hän ei hylkää milloinkaan

Hallelujaa

Hänen valtaistuimensa se pysyy ainiaan
hänen kuninkuutensa ei ole päältä maan
yhä huuto kuuluu paimen etsii lammastaan
tuhlaajapoikaa yhä isä odottaa

Hallelujaa

Adam

Istuu Adam loisteessa kuun
alla hyvän- ja pahantiedon puun
Jos tästä syön kaiken tietää saan
ei kukaan kuole makupalastaan

Etäämmällä Eeva katselee
miehensä syömään houkuttelee
Hedelmä maistuu suussa Adamin
totuus onkin mitä kamalin

Alaston ihminen
edessä Jumalan silmien on
alaston ihminen

Kuulin askeleesi ja pelkäsin
olen alasti ja siksi lymysin
alla lehtien sekaan heinien
katsettasi minä pakenen

Minunkin tekoni hän tietää tarkalleen
minne ikinä kuljen minne meen
Hänen katsettaan ei pysty kukaan
minkään suojaan pakenemaan

Alaston ihminen
edessä Jumalan silmien on
alaston ihminen

Paholaisen kehtolaulu

Nuku vähän nyt
lepää älä itseäsi rasita
eikö kuninkaasi tullutkaan
en nähnyt häntä täällä tänä iltana

Nuku vähän nyt
joku sanoo, että aamu tulee
ja oikea lopullinen tuomio
jaksatko rakentaa sen varaan

Minä vien sinut huomenna vuorille
annan sinulle kaupungin
saat käsiisi kultaiset renkaat
ja avaimet ihmisten sydämiin
teen sinusta nuoren ja voimakkaan
opetan kaikkein tärkeimmän
minä vien sinut huomenna vuorille
Hän ei uhmannut kuolemaa

Nuku vähän nyt
joku hukkuu, onko sillä väliä
opit sekoittuvat toisiinsa
kaikki uskoo kuka mihinkin

Nuku vähän nyt
älä itseäsi rasita
helppoja ja suloisia unia
kaikkialla nyt nukutaan

Minä vien sinut huomenna vuorille
annan sinulle…

Jalat rakoilla

Mitä mä saan jos lähden Jeesusta seuraamaan
Menestystä kaipaan lähden jos sitä saan
Jos Jumala saa kuljettaa
onko sitten helpompaa
Jos tahtoo eroon murheistaan
kannattaako sijoittaa

Täällä maanpäällä murhe mustaa kulmiaan
Se lämmittää jäällä se jakaa turmiaan
Ooo mustaa kulmiaan ooo jakaa turmiaan

Rahalla ostetaan ruokaa
joudut kaiken maksamaan
Jos sä olet työtön sulla ei oo varaa
Ei elämä sua säästä, ei päästä helpolla
Jos aiot maaliin päästä on jalkas rakoilla

Täällä maan päällä…

Syyllisenä syntyneen Jeesus hoitaa armollaan
haavoitettuun sydämeen elämän lahjoittaa
Ei luvannut helppoa elämää Jeesus omilleen
sen läpi joudut kulkemaan vaan yksin et sitä tee.

Täällä maan päällä…

Miekkasi nosta

Sinä kohtaat naisen langenneen
saatat syyttäjät häpeään
Samalle viivalle laitat syyttäjän
et rankaise synneistään

Lasarus henkiin haudastaan
herää kun käsket niin
Joku uskoo Sinuun ja Jumalaan
moni ihastuu ihmeisiin

Me toivomme saavamme kuninkaan
joka pahuuden maan päältä poistaa
Miekkasi nosta käy taistelemaan
Sinun kanssasi tahdome voittaa

Me vietämme yhdessä iltaa
seurassa ystävien
Pöydän ääressä joukkomme koolla
on tunnelma hiljainen

Rintaasi pääni painan
ääni kuuluu vielä sydämen
En tiedä hetkeä milloin
koittaa loppusi tuskallinen

Kun henkesi meille annat
vihdoin ymmärrämme sen
Vapahtajan paikka on ristillä
kummulla totuuden

Yhdentoista jälkeen

Etkö tahdo astua sisälle
eikö ulkona jo ole liian kylmää
Voit takkisi jo riisua eteiseen
märät kenkäsi voit jättää tähän

Ensi yönä sataa taas
näitkö tummenevan taivaan
Etkö huomannut jo varjoa
joka varjostaa koko kaupunkia

Et täältä löydä kaikkea mitä haluat
Etkö väsynyt jo öiseen juhlimiseen
Etkä tahtoisi jo nöyrtyä
saat olla oma itsesi ja syödä

Ensi yönä sataa taas
kenties kovemmin kuin koskaan
ja tiedäthän ei ainutkaan
juhlijoista anna sinulle suojaa

Sinun Jumalasi odottaa sinua
hän tahtoisi haavasi hoitaa
Hän valmistaa jo huonetta puhtaita
vaatteita hän lähti noutamaan

Ensi yönä sataa taas
ei ole hyvä harhailla
yksin näillä kaduilla
tällaisina aikoina

Yksi ei hylkää

Olet kallis aarre
maahan kaivettuna
vain yksi tietää
mitä arkku kätkeekään

Olet kadonnut raha
piirongin taaksen pudonnut
vain yksi lähti
yöllä sinua etsimään

Yksi ei hylkää
yksi ei unohda
Jeesus etsii
ja haluaa löytää

Olet karannut lammas
yö on vaarallinen
vain yksi sinua
kaipaa rakastaa

Olet jalokivi
mutaan uponneena
vain yksi tietää
miten paljon maksoitkaan

Yksi ei hylkää

Samalla viivalla

Samalla viivalla kerjäläiset
samalla viivalla ruhtinaat
samalla viivalla yksinäiset
ja noiden juhlien kuninkaat

Samalla viivalla langennut nainen
ja pikku pappilan pellavapää
samalla viivalla on kuolevainen
jokainen ja siihen jää

Eikä yhdelläkään ole sisällä pään
tikkaita taivaaseen
Eikä yhdelläkään ole sydämessään
puhtaita komeroita näyttää luojalleen

Samalla viivalla mies musta
samalla viivalla valkoinen
On koko maailma lankeemusta
täynnä sä tiedät sen

Samalla viivalla voittajat nuoret
samalla viivalla harmaapäät
kun riisutaan kaikilta kuoret
sä tiedätkö mitä jää?

Eikä yhdelläkään ole sisällä pään…

Ota minutkin

Tuon takaisin tavarani
ota minutkin
hukkasin poikuuteni
hukkasin rahatkin
elämäni ilon kadotin

Viini se kyllä virtasi
virtasi elämä hiekkaan
tyttöjä heitä rakastin
kunnes inhosin itseäin

Tätä elämää ei enempää
Isä otatko minut takaisin

Kun lähdin en tiennyt mihin lähdinkään
liian nopeaan käänsin pään ratkaisu ongelmiini
ei ollutkaan viini nyt elän Isäni kotona

Ihmettelen
täällähän juhlitaan
juhlavaatteet päälleni puetaan
rakastavan Isän katseen
kohdata saan
itkee ilosta poikansa kotiin saa

Auki on tie taivaaseen
Isä rakastaa sinua

Minä kuulin

Tämä elämisen jano
syvältä kaivaa
tämä tyhjä astia
kaipaa täyttäjää
tämä maa on kova
alla taivaan
tämä sokea kaipaa
tien näyttäjää

Minä kuulin hyvän paimenen äänen
Hänen sanoissaan on elämä

Tämä syyllisyys
nämä polttomerkit
omassatunnossa
etsii armahtajaa
kuka voisi pyyhkiä
tämän kaiken pois
kenellä on valta
anteeksi antaa

Minä kuulin hyvän paimenen äänen
Hänen haavoissaan on elämä

Mihin minä menisin
ketä kuuntelisin
puhujia riittää
loputtomiin
hän saapui köyhään
ja pimeään taloon
ja valo oli tullut
jäädäkseen

Minä kuulin hyvän paimenen äänen
Hänen haavoissaan on elämä

Koirien itkua

Oletko koskaan kuullut
miten kaukana koirat itkevät
ja haukkuvat kuullakseen
kesäyönä toisen koiran äänen

Oletko koskaan kuullut
miten kaukana juna kulkee
se vie tuntemattomia ihmisiä
johonkin kauas
satojen mailien päähän

Oletko koskaan tuntenut
sitä ihmisen ikävää
joka tahtoisi nähdä kaiken
nähdä ja ymmärtää
eikä kaikki riittäisi kuitenkaan

Oletko koskaan koettanut
maantien pintaa
ja miettinyt mistä se alkaa
mihin se vie ja keitä siellä asuu
tapaatko heitä milloinkaan

Oletko koskaan nähnyt
miten lyhyt on päivä
miten vähän elämään mahtuu
kesäöitä kuunnella koirien itkua

Oletko koskaan tuntenut
sitä ihmisen ikävää
joka tahtoisi nähdä kaiken
nähdä ja ymmärtää
eikä kaikki riittäisi kuitenkaan

Anna sataa

Sydämen kylmenneen
lämmittää uudelleen
rakkaus Jeesuksen
Polulta poikenneen
matkalle uupuneen
Hän vie perille

Hän kylvää kalliolle
kylvää aitovierille
kylvää pelloille
Toiset kuivuu
toiset tukehtuu
toiset hedelmiä notkuu

Hän antoi itsensäkin
että mä eläisin
Saat elää sinäkin

Hän maksoi kalliisti
vuodatti verensäkin
sinunkin puolestasi

Anna sataa sydämeesi
valon loistaa huoneeseen
Hän tulee vieraaksesi
Kauan sitten kadonneen
Hän ottaa omakseen
Kauan sitten kadonneen
Hän ottaa omakseen

Sydämen kylmenneen
lämmittää uudelleen…

Anna sataa sydämeesi…

Polku pimee

Älä pelkää ei se mitään tee
Elämä sinut joskus kastelee
Saat luottaa siihen kuitenkin
Jeesus kantaa läpi sadekelin

Sanansa tiesi valaisee
Vaikka polku joskus pimenee
Pimeyden keskellä hän rukoilee
Kantaa sinua Jumalan eteen

Sinua kantaa voimakkaat kädet
Et joudu hukkaan
Paimen sinua vartioi
lepäämättä ollenkaan
Sinua kantaa voimakkaat kädet
Kaatuu maailma vaikka katolleen
Synnit anteeksi saat sen hän lupaa
ja rakastaa!

Jos sinä ihmisiä pelkäät
Tiedä että heistä jokainen
Kaipaa jotain suurempaa
johon voisi luottaa

Tästä lähdet etkä tiedä mihin
Lähde silti varmoin askelin
Sinut perille hän kuljettaa
Hän sen lupaa se on varmaa!

Vie perille

Kylmän aamun jälkeen
on vaikeaa aloittaa
sinä lasket minulle
päivän matkan kerrallaan

Voin uskoa vain sinuun
Herra minne menisin
tämän kuivan maan keskellä
keneen kiinni tarttuisin

Vie minut perille
suo nähdä kasvosi
muistoja vain ovat silloin
kaikki murheeni
kaikki murheeni

Polku kuoppainen
kolhii kulkijaa
sinä kannat matkalla
ja tuet horjuvaa

Vie minut perille
suo nähdä kasvosi
muistoja vain ovat silloin
kaikki murheeni
kaikki murheeni

Ristin luona

Ristin luona kiusatulla
langenneella, vaivatulla
paras paikka on

Siksi älä koskaan lähde
älä minkään synnin tähden
ristin luota pois

Ristin luona ainoastaan
synnin turmelusta vastaan
voitto saatu on
ristin luona ainoastaan
Isä armahtavi lastaan
rauhan julistaa
rauhan julistaa
ristin luona kiusatulla
paras paikka on

Ristin luona pohja kestää
armo putoomasta estää
kauhun kuiluihin

Ristin luona lepo koittaa
toivo epätoivon voittaa
sydän puhdistuu

Ristin luona ainoastaan
synnin turmelusta vastaan
voitto saatu on
ristin luona ainoastaan
Isä armahtavi lastaan
rauhan julistaa
rauhan julistaa
ristin luona kiusatulla
paras paikka on

Niin alhaalla ei kukaan kulje

Niin alhaalla ei kukaan kulje
ettei siellä Jeesus ois
Ei ketään Hän luotansa sulje
eikä karkoita yhtään pois

Maan alimpiin paikkoihin astui
Hän kantaen ristiään
ja viittansa verehen kastui
repi piikit ne puhtaan pään

Niin alas vei polkunsa mainen
tuo tuskien raskas tie
kuin missä vain syntinen nainen
sekä ryöväri yössä lie

Ei kieltäjän kurjankaan kohtaa
Hän vältä vaan luokseen käy
ja rakkaus silmistään hohtaa
eikä kostoa vihaa näy

Ja alemmas vieläkin tulla
Hän tahtois jos siellä ois
joku tunnolla haavoitetulla
hänet korjaisi taltehen