6'

Sanat

Päätepisteeseen

Mitä silloin tapahtuu
kun päivät täynnä on
ja jätän hyvästit?
Sitä mietin vieläkin
mielin pelonsekaisin
tuntein ristiriitaisin

Mitä silloin nähdä saan?
Tyhjyyteen katkeraanko
minun tieni viekin?
Vai siihen valoisaan
jossa vihdoin palamaan
saan sen lopullisen liekin?

Kun päätepisteeseen
tulee rikkonainen tie
Sinä olet vastassa
Yli esteen viimeisen
kun rakastetun viet
ei voi enää erottaa

Syviin vesiin syntien
vajoan silti luottaen
nostat aina pinnalle
Kun saan kaiken päätökseen
niin hetkeksi vain meen
kuusi jalkaa mullan alle

Sinun seurassasi

Sinun seurassasi lähdin kerran kulkemaan
sydämeni täynnä pelkoa ja tuskaa
Luulin että voisin kaikki murheet selvittää
ja elää rauhassa kun maailma painaa

Mutta lääkkeitä en sinulta saanut
Sain vain ristin ja hiljaisuuden
Sain vain Sinut ja elämän uuden
Sain vain anteeksiantamuksen

Sinä tiedät että edelleenkin pelkään
Tunnen kivut niin kuin aina ennenkin
Olen kasvanut niin kovin vähän
Auta minua nyt rukoilen

Onko kaunis maailmamme tuhon partaalla
Kuinka lapsemme selviää
Onko ruokaa onko vettä
Onko huominen vain pimeää

Sinä synnyit kerran tähän synkkään maailmaan
Olet täällä meidän keskellämme
Auta meitä Sinuun luottamaan
Ole sinä meidän ruokamme

Sinulle saan kertoa nyt kaikki pelkoni
ja pahuuteni sulle tunnustan
Ole valo meidän lapsillemme
Sinä heitäkin voit armahtaa

Tänään

Yhtä matkaa me kuljettu on jo kauan niin
Samaan ansaan mä sorruin taas niin kuin ennenkin
Luulin voivani kurkottaa vaikka taivaisiin
ja kun haavoja paikattiin, Sua syytin niin ja kirosin

Tänään mikään ei lohduta mua niin paljon kuin armo
Tänään mä jään sen varassa uskomaan, luottamaan
Tänään mikään eivahvista mua niin paljon kuin rakkaus
Tänään mä nään Sun tahtosi selvemmin, uskoisin mä niin

Voiman tunnossa valloittaa aloin maailmaa:
“Ketään kaipaa en neuvomaan, tahto riittää saa”
Yksin ollut en silloinkaan, vaikka luulin niin;
kädet vahvemmat kantoivat, kun mua riisuttiin ja pilkattiin

Vahvista uskoa, anna mun toivoa,
armoosi turvata saan kai minäkin yhä tänäänkin

Rakastettu

Armostasi rakastat meitä,
rakkaudessasi armahdat
Armostasi rakastat meitä,
rakkaudessasi armahdat

Pahuutemme vei vääriä teitä
Tulit sinne etsimään

Mikä voi olla suurempaa kuin saada anteeksi
saada levon teoistaan
Mikä voi olla suurempaa kuin tulla löydetyksi
ja kotiin kannetuksi ja olla rakastettu

Kun kulta ei maksa mitään

Tulee aika jolloin kulta ei maksa mitään
aika jolloin lainat raukeaa
kun kaiken rakennetun päälle
sateet lankeaa

Kun aukeavat taivaat
vie vesi kaiken mukanaan
Vain kalliolle rakennettu pysyy
se kestää sään

Auta meitä rakentamaan
kun vielä aikaa on
Anna nähdä tulevaan
ikuiseen maailmaan

Olen elänyt hyvän elämän
paljon nähnyt oon
Monet hankkeet päättyneet
ovat tappioon

Tärkein kaiken yllä
olet Sinä kuitenkin
Kun kaatuu kaikki ympärillä
pohja pysyy…

se olet Sinä

Olemme rakentaneet hauraan maailman
ja silti luotamme siihen
Uskomme vain itseemme
ja siihen mitä teemme

Kerran kaikki kuitenkin
murtuu pirstaleiksi
On hyvä niin
se mikä ei kestä…

saa mennä

Haalea maa

Karu maisema piirtyy eteeni, mä vapisen
Tötö maailman aikaa seuraan lapsi varjojen
Koko ajan se vaihtuu, kiinni siitä saa mä en
ulkopuolinen, kummajainen

Miksi pallo tää pyörii lakkaamatta radallaan
täynnä hulluutta kulkee kohti lämpökuolemaa
tai sitten on totta mitä Susta kerrotaan
löytyy rakkaus ja tarkoitus

Näytä minulle tiesi, ikiaikojen tie halki haalean maan

Mikä ihminen onkaan, silti muistat minua
Annoit sydämeen peilin heijastamaan taivasta
Silti Sinä sen tiedät, usein siihen pysty en
Olen itsekäs, yksinäinen

Näytä minulle tiesi, ikiaikojen tie halki haalean maan
Näytä minulle tiesi, näytä rakkauden tie halki haalean maan

Joka Sinuun turvaa se ei joudu häpeään
vaan saapuu kotiin sisälle lämpimään

Pinnan alla

Luomakunnan kruunun valtakunnassa
kaikki hyvin mutta paljon vialla
Ei apua löydy
Ei tietä ulos siitä kehästä

Tavanomaisuuden kanssa varuillaan
Ei voi muiden tasolle laskeutua
ettei kukaan huomais
ettei nähtävää niin paljon olekaan

Pinta kiiltää sädehtien
Pinnan alla tyhjyyttä kaikuen

Hyvinvointi huolta aiheuttaa
Eihän kasvu saisi hidastua
Jos sen kaiken omistaa
joku toinen kaiken menettää

Musiikin pauhua korviahuumaavaa
Värivaloa silmät sokaisevaa
Ei sitä voi lopettaa
jos ei kestä katsoa todellisuutta

Pinta kiiltää sädehtien
Pinnan alla tyhjyyttä kaikuen

Vaan minä en
elämää pakene
Jätät minulle rauhan
keskelle rauhatonta maailmaa

Kasvot Kristuksen hohtaa sädehtien
orjantappurakruunun jäljet paljastaen
armahtavaa rakkautta silmät loistaen
elämälle tarkoituksen antaen

Väsynyt

Olen väsynyt annettuun lupaukseen
Olen väsynyt kauniiseen puhumiseen
Olen väsynyt ainaiseen osaamiseen
Olen väsynyt vaikeaan totuuteen
Kysyn, missä levätä saan

Olen väsynyt valkeaan valheeseen
Olen väsynyt katkeraan kateuteen
Olen väsynyt lakien täyttämiseen
Olen väsynyt itseni ylittämiseen
Kysyn, missä levätä saan

Ja kuitenkin, niin kuin aamu auringon,
niin kuin talvi pakkasen,
niin kuin maa sateen jälkeen helteisen
niin minäkin kaiken lahjana saan

Olen väsynyt uskonnon julmuuteen
Olen väsynyt viisaiden viisauteen
Olen väsynyt haaleaan hartauteen
Olen väsynyt oppeihin ihmisten
Kysyn, missä levätä saan

Olenko väsynyt Jumalan rakkauteen?
Olenko väsynyt anteeksiantamukseen?
Olenko väsynyt Raamatun totuuteen?
Olenko väsynyt iankaikkisuuteen?
Kysyn, missä levätä saan

Minä tiedän

Minä tiedän, olit kuollut
Minä tiedän, nousit ylös
Minä tiedän, olet siellä
Tiedän, Sinä elät

Minä tiedän, on vain risti
ja minä tunnen saatanan
Se on se perkeleen nihilisti
johon aina sekoan

Sylkäise saveen
avaa silmäni
Ne ovat sokeat näkemään
Minä hukun
jos et nosta
Ilman Sinua jään pimeään

Muistan, loit kaiken
loit planeetat ja maailman
Loit ihmiset ja minä tiedän
että heitä rakastat

Muistan Nooan ja suuren arkin
muistan Daavidin tanssivan
Muistan Sarpatin vanhan lesken
Filippuksen ja pakanan

Minä tunnen Johanneksen
ratsastajan valkean
sen viimeisen päivän
sen päivän ihanan

Haaste

Ota askel uuteen suuntaan
hyppy tuntemattomaan
loikkaa rajojesi taa

Opintojen äidin
lihapadan ääreltä
sieltä missä kerrataan

Eilistä
toissapäiväistä
ja päivää sitä edeltävää

Mitä voikaan löytää
kun uskaltaa
heittäytyä käsiin
Kaikkivaltiaan

Edessä haasteita
mutta turvattuna selusta
jonka taakse jättää saa

Eilisen
toissapäiväisen
ja päivän sitä edeltäneen

Muutun ihmiseksi

Ne sanoivat ettei olekaan
mitään oikeaa rakkautta
On vain tunne
joka liekehtii hetken
ja sitten katoaa

En usko heitä kun Sinua katson
kaikkien vuosien jälkeen
Olet siinä
et minnekään lähde
vaikka epäilen

Mistä nämä ajatukset tulevat
minne tunteeni kuljettaa
Oletko siellä minne olen menossa
Oletko siellä missä loppuu tie

Saan kertoa Sinulle kaiken
vaikken itseeni luotakaan
Olen arka
ei se Sinua haittaa
Sinä kuuntelet

Voitko kertoa sen minulle
mistä minut on tehty
Miksi aina uudelleen
teen sen
mitä en halua

Annan kaikki ajatukset Sinulle
Sinä tunnet ne kuitenkin
Olet siellä minne olen menossa
Sinä kuljit läpi epäilysten

Sinä annoit puolestani henkesi
Sinä kärsit kaiken minkä tein
Sinä tiesit mikä Sinua odottaa
Oli tiesi ristin muotoinen

Muutun ihmiseksi hiljalleen
kiitokseen nostan pääni
Saan olla
Sinun kanssasi
ikuisesti